Pydroid 3 - IDE for Python 3

Analysoinut Appwesome

Jos olet koskaan halunnut koodata liikkuessasi, Pydroid 3 - IDE for Python 3 on sovellus, joka voi muuttaa puhelimesi täydelliseksi ohjelmointityökaluksi. Olen käyttänyt tätä sovellusta jonkin aikaa, ja minun on sanottava, että se on aika huippujuttu.

Minulle sen suurin käytännön arvo ei ole se, että puhelin korvaisi kannettavan kaikessa, vaan että Python-harjoitus ei jää odottamaan sopivaa työpöytää. Voin kirjoittaa pienen kokeilun, ajaa sen ja muokata sitä heti samassa laitteessa. Tällainen lyhyt työskentely sopii hyvin esimerkiksi syntaksin kertaamiseen, yksinkertaisen laskennan testaamiseen tai oman idean tarkistamiseen ennen kuin alan rakentaa sitä isommassa ympäristössä.

Pydroid 3 on ilmainen koulutussovellus, jonka kehittäjä on Lider Soft KZ. Sen keskiarvo on 4,4, ja sillä on yli 10 miljoonaa asennusta. Sovelluksen ikäluokitus on PEGI 3, ja se on julkaistu 6. marraskuuta 2017. Sovelluksessa on myös 1,09–24,99 euron sovelluksen sisäisiä ostoksia, jos laskutus kulkee Playn kautta. Minusta kokonaisuus sopii erityisesti ihmiselle, joka haluaa kokeilla Pythonia käytännössä eikä vain lukea siitä.

Mikä tekee Pydroid 3:sta erinomaisen?

Pydroid 3 on täysin varusteltu Python 3 -integroitu kehitysympäristö Androidille. Se tarjoaa käyttäjille mahdollisuuden kirjoittaa ja suorittaa Python-koodia suoraan mobiililaitteellaan. Tämä on erityisen kätevää, jos olet liikkeellä tai haluat koodata ilman suurikokoista kannettavaa tietokonetta.

Puhelimessa työskentely muuttaa kuitenkin sitä, millaisia tehtäviä kannattaa tehdä. Pienet tiedostot ja selkeät, rajatut kokeilut tuntuvat luontevilta; pitkän ohjelman kirjoittaminen kosketusnäytöllä on aivan eri asia. Minä ajattelen tätä ennen kaikkea taskussa kulkevana Python-työpisteenä, en täysimittaisena korvikkeena tietokoneelle. Jos tehtävä vaatii paljon tiedostojen hallintaa, useita ikkunoita tai pitkää virheiden jäljittämistä, suurempi näyttö ja fyysinen näppäimistö ovat yleensä mukavammat.

Juuri tässä käyttötarkoituksen rajaaminen auttaa saamaan sovelluksesta enemmän irti. Kun tarkoitus on esimerkiksi tarkistaa, miten lista käyttäytyy, testata pientä funktiota tai laskea nopeasti arvoja omalla koodilla, ympäristön saa käyttöön ilman erillistä siirtymää verkkoselaimeen tai kannettavalle. Jos taas työ on osa laajaa projektia, jossa tiedostot, riippuvuudet ja versionhallinta ovat keskeisiä, aloittaisin tai jatkaisin sitä mieluummin tietokoneella ja käyttäisin puhelinta täydentävänä työkaluna.

Helppokäyttöisyys

Sovelluksen asennus on yksinkertaista, ja käyttöliittymä on intuitiivinen, jopa aloittelijoille. Kun avaat sovelluksen, sinut toivotetaan tervetulleeksi selkeällä ja yksinkertaisella ohjauspaneelilla, josta pääset helposti käsiksi kaikkiin tarvittaviin työkaluihin. Ei tarvitse olla koodauksen guru ymmärtääkseen, miten tämä toimii, ja se on todellinen etu.

Aloittelijalle tärkeä ensimmäinen askel on pitää ensimmäinen ohjelma hyvin pienenä. Kirjoita muutama rivi, suorita ne ja muuta yhtä asiaa kerrallaan. Näin huomaat, johtuuko tulos koodista vai siitä, mitä itse muutit. Mobiilissa tämä tapa on erityisen hyödyllinen, koska virheilmoitusta ja koodia voi joutua tarkastelemaan rajallisessa tilassa. Kun kokeilu pysyy lyhyenä, virheen syy on helpompi löytää eikä näytön selaaminen vie kaikkea huomiota.

Puhelimen näppäimistö voi silti olla ensimmäinen todellinen kitkakohta. Pythonissa sisennys vaikuttaa ohjelman rakenteeseen, ja erikoismerkkien, sulkeiden sekä kaksoispisteiden kirjoittaminen on kosketusnäytöllä hitaampaa kuin tavallisella näppäimistöllä. Jos huomaat tekeväsi toistuvasti pitkiä koodirivejä, ulkoinen näppäimistö voi tehdä työskentelystä mukavampaa, mutta lyhyisiin harjoituksiin sovelluksen perusidea toimii myös ilman sitä. Käytännöllinen vinkki on pitää koodi aluksi lyhyenä ja käyttää selkeitä muuttujien nimiä: silloin rivien lukeminen ja korjaaminen onnistuu helpommin pienellä näytöllä.

Minusta sovellus sopii hyvin myös ihmiselle, joka osaa jo perusteet mutta haluaa harjoitella epäsäännöllisesti. Aiemmin tehty pieni tehtävä tai oma koodinpätkä on helppo avata uudelleen ja muokata. Jos opettelet aivan alusta, älä kuitenkaan odota, että pelkkä kehitysympäristö opettaa ohjelmoinnin puolestasi. Esimerkit ja harjoittelu auttavat, mutta käsitteet, kuten muuttujat, ehdot ja silmukat, kannattaa opetella rauhassa ja tarkistaa koodin toimintaa omilla muutoksilla.

Monipuoliset ominaisuudet

Pidin erityisesti siitä, että sovellukseen sisältyy Python-kääntäjä, joten voit suorittaa koodisi offline-tilassa. Tämä on harvinaista mobiilisovelluksille ja todella hyödyllistä, kun olet paikassa, jossa ei ole internetyhteyttä. Lisäksi sovellus tukee kirjastojen asentamista, kuten NumPy, SciPy ja matplotlib, mikä tekee siitä erinomaisen valinnan datatieteilijöille ja matemaatikoille.

Offline-käyttö muuttaa sovelluksen hyödylliseksi juuri silloin, kun verkkoyhteyttä ei kannata pitää itsestäänselvyytenä: esimerkiksi matkalla voi avata lyhyen harjoituksen ja kokeilla sitä ilman, että koodin suorittaminen riippuu selaimessa toimivasta palvelusta. Tämä ei tarkoita, että kaikki verkkoa tai ulkoisia palveluja edellyttävä työ toimisi ilman yhteyttä. Käytännössä offline-etu koskee ennen kaikkea paikallisesti kirjoitetun ja ajettavan koodin harjoittelua; verkkoon liittyvät tehtävät ovat luonnollisesti eri asia.

Kirjastojen tuki on hyödyllinen, mutta se kannattaa nähdä mahdollisuutena kokeilla sopivia Python-työkaluja eikä lupauksena siitä, että jokainen työpöydällä tuttu paketti asentuu tai toimii samalla tavalla. Jos haluat käyttää kirjastoa, aloita yhdestä tarpeellisesta paketista ja kokeile ensin pienellä esimerkillä. Näin saat selville, sopiiko juuri kyseinen työnkulku puhelimessa tehtäväksi, ennen kuin rakennat sen varaan suuremman harjoituksen. Erityisesti numeerisessa kokeilussa on järkevää erottaa toisistaan koodin virhe ja kirjaston tai ympäristön aiheuttama ongelma.

Esimerkiksi matplotlib voi olla hyvä syy kokeilla yksinkertaista kuvaajaa, mutta puhelimen näytöllä tuloksen tarkastelu ja sen vertaaminen koodiin ei aina ole yhtä mukavaa kuin tietokoneella. Tästä huolimatta pieni datan tutkiminen on realistinen käyttötapa: voit syöttää muutamia arvoja, laskea niistä tunnuslukuja ja kokeilla, miten pieni muutos vaikuttaa tulokseen. SciPyn ja NumPyn kaltaiset kirjastot taas ovat kiinnostavia, jos opiskelet laskentaa tai haluat testata matemaattista ideaa. Sovelluksen hyöty on siinä, että kokeilun voi tehdä lähellä oppimistilannetta, ei siinä, että mobiiliympäristö poistaisi kaikki laajemman analyysityön vaatimukset.

Hyvä tapa käyttää tätä on tehdä koodista pieniä, itsenäisiä kokeita. Jos jokin funktio tuntuu epäselvältä, kirjoita sille vain tarvittavat syötteet ja tarkista tulos ennen kuin viet sen isompaan projektiin. Tämä tekee puhelimesta eräänlaisen luonnoslehtiön: lopullista ohjelmaa ei tarvitse rakentaa siihen, mutta idean voi testata nopeasti. Samalla on helpompi huomata, onko ongelma Pythonin perussyntaksissa, laskutoimituksessa vai siinä, miten kirjastoa yrität käyttää.

"Pydroid 3 tekee koodaamisesta helppoa ja hauskaa missä tahansa."

Väite tuntuu minusta uskottavalta rajatussa merkityksessä: koodaaminen on helpommin saatavilla, kun ohjelman voi avata puhelimessa. Se ei silti tee jokaisesta paikasta hyvää työskentelypaikkaa. Meluisassa bussissa tai kiireisen päivän keskellä pitkä koodausrupeama voi olla hankala, kun taas lyhyen idean kokeileminen onnistuu hyvin. Sovelluksen vahvuus on matala kynnys palata koodiin, ei se, että se tekisi keskittymistä vaativasta työstä vaivatonta.

Oppimiskokemuksen parantaminen

Pydroid 3 tarjoaa myös opetusohjelmia ja esimerkkejä, joten se on loistava työkalu uuden oppimiseen. Jos olet vasta aloittelemassa ohjelmointia, nämä resurssit voivat olla korvaamattomia. Ne auttavat sinua ymmärtämään peruskäsitteitä ja antavat sinulle mahdollisuuden kokeilla koodia käytännössä.

Oppimisen kannalta paras toimintatapa ei ole vain lukea esimerkkiä, vaan muuttaa sitä tarkoituksella. Vaihda arvoa, muuta ehtoa tai lisää yksi rivi ja katso, miten tulos muuttuu. Kun pidät kokeilun pienenä, saat nopeasti palautetta siitä, mitä koodissa tapahtuu. Jos jokin ei toimi, palaa viimeiseen muutokseen ja tarkista se. Tämä on hyödyllinen rutiini sekä aloittelijalle että kokeneemmalle käyttäjälle, joka haluaa testata muistamaansa syntaksia.

Yksi realistinen arkinen käyttötilanne on se, että opiskelija huomaa tehtävää tehdessään epävarmuuden esimerkiksi listan käsittelyssä. Hän voi kirjoittaa Pydroid 3:ssa muutaman esimerkkirivin, kokeilla eri syötteitä ja tarkistaa, ymmärtääkö hän, miten silmukka etenee. Sitten hän voi palata varsinaiseen tehtävään tietokoneella tai oppimateriaalissa. Sovellus ei ratkaise tehtävää hänen puolestaan, mutta se auttaa muuttamaan abstraktin säännön konkreettiseksi kokeeksi juuri silloin, kun kysymys tulee mieleen.

Toinen hyödyllinen tilanne on pieni henkilökohtainen apuohjelma. Voit kokeilla esimerkiksi yksinkertaista muunnosta, laskea toistuvan kaavan tai kirjoittaa koodinpätkän, joka käsittelee itse antamiasi arvoja. Tällainen käyttö opettaa samalla, milloin Pythonista on apua ja milloin tehtävä on niin pieni, että laskin tai taulukkolaskentaohjelma on nopeampi. Minusta tämä vertailu on osa oppimista: tarkoitus ei ole käyttää koodia kaikkeen, vaan ymmärtää, milloin sen avulla voi automatisoida tai selventää omaa työtä.

Jos opettelet yksin, kannattaa myös tallentaa harjoitukset selkeästi nimettyinä sen sijaan, että kaikki kokeilut kasautuvat yhteen tiedostoon. Esimerkiksi nimistä näkee myöhemmin, harjoittelitko silmukoita, funktioita vai lukujen käsittelyä. Tämä ei ole näyttävä ominaisuus, mutta se säästää aikaa, kun palaat vanhaan harjoitukseen. Pienellä näytöllä tiedostojen ja koodin etsiminen voi muuten muuttua turhauttavaksi, joten yksinkertainen järjestys auttaa enemmän kuin aluksi arvaa.

Puhelinympäristön rajat ja vaihtoehdot

Jos vertaan sovellusta tavallisiin tapoihin tehdä Python-harjoituksia, sen erottuva etu on se, että koodia voi kirjoittaa ja suorittaa suoraan Android-laitteessa. Selainpohjainen harjoittelu voi olla nopea tapa kokeilla koodia, mutta se nojaa verkkoyhteyteen ja selaimessa tarjottuun ympäristöön. Tietokoneen kehitysympäristö taas on yleensä parempi laajoihin projekteihin, pitkään kirjoittamiseen ja useiden tiedostojen hallintaan. Pydroid 3 sijoittuu näiden väliin: se on käytännöllinen paikallisiin kokeiluihin ja oppimiseen, mutta ei automaattisesti paras valinta kaikkiin ohjelmointitöihin.

Jos olet jo tyytyväinen selaimessa toimivaan oppimisympäristöön, vaihto ei välttämättä tuo hyötyä silloin, kun yhteys on vakaa ja haluat tehdä vain valmiita harjoituksia. Jos taas haluat kokeilla koodia ilman jatkuvaa verkkoyhteyttä tai työskennellä omalla laitteella, paikallinen suoritus on selkeä peruste valita tämä sovellus. Kannettavan tietokoneen kehitysympäristö on parempi vaihtoehto silloin, kun työ kasvaa usean tiedoston projektiksi tai tarvitset työpöydän mukavuutta. Minusta Pydroid 3 kannattaa arvioida näiden tilanteiden mukaan, ei vertaamalla sitä siihen, pystyykö se jäljittelemään jokaista tietokoneen työkalua.

On myös hyvä kysyä, mitä haluat puhelimella tehdä. Jos päämäärä on oppia Pythonin perusteita, ajaa lyhyitä ohjelmia ja saada omat kokeilut käyntiin ilman tietokonetta, sovelluksen idea on hyvin osuva. Jos taas tarvitset pitkään jatkuvaa ohjelmointityötä, laajaa projektirakennetta tai mahdollisimman mukavaa tekstin muokkaamista, kannattaa käyttää tietokonetta pääympäristönä. Puhelinversio voi silti olla mukana idean tarkistamiseen tai opiskelun jatkamiseen, joten valinta ei aina ole joko–tai.

Erityisesti pienten laitteiden kanssa suorituskykyä ei pidä arvioida vain sen perusteella, käynnistyykö sovellus. Ohjelman koko, käytettävä kirjasto ja tehtävän luonne vaikuttavat siihen, kuinka miellyttävä kokemus on. Vanhemmalla tai vaatimattomammalla puhelimella kannattaa aloittaa yksinkertaisista harjoituksista ja katsoa, miten oma laite niihin reagoi. Jos toiminta tuntuu tahmealta tai näytön tila käy ahtaaksi, tehtävää ei kannata väkisin kasvattaa; sama kokeilu voi olla helpompi tehdä myöhemmin tietokoneella.

Yhteentoimivuus ja suorituskyky

Yksi asia, joka on huomioitava, on se, että vaikka Pydroid 3 on tehokas, se voi olla hieman vaativa vanhemmille laitteille. Suorituskyky saattaa kärsiä, jos puhelimessasi ei ole tarpeeksi RAM-muistia tai prosessoritehoa. Mutta jos sinulla on uudempi laite, sovellus toimii sujuvasti ilman merkittäviä viiveitä.

Suorituskykyyn liittyvä käytännön neuvo on aloittaa kevyellä testillä ennen kuin siirtää puhelimeen isomman harjoituksen. Aja ensin lyhyt ohjelma, kokeile sen jälkeen tarvitsemaasi kirjastoa ja vasta sitten laajenna tehtävää. Näin erotat helpommin, onko hidastelu yhteydessä itse koodiin, käytettyyn pakettiin vai laitteen rajoihin. Tämä vaiheittainen lähestymistapa auttaa myös silloin, kun ohjelma toimii mutta sen tuloksen tarkistaminen tai muuttaminen tuntuu hitaalta.

Yhteentoimivuudesta puhuttaessa on tärkeää huomata, että Python-koodin idea voi siirtyä puhelimesta tietokoneelle, mutta työskentely-ympäristöjen käytännöt eivät aina ole identtiset. Kirjastojen asennus, tiedostojen sijainti ja käyttöliittymän tapa toimia voivat poiketa työpöytäratkaisusta. Siksi pitäisin puhelimessa tehdyt kokeilut selkeinä ja mahdollisimman itsenäisinä. Jos harjoitus on tarkoitus ottaa myöhemmin osaksi suurempaa projektia, kirjaa ylös, mitä paketteja käytit ja mitä koodin pitäisi tehdä, jotta jatkaminen toisessa ympäristössä olisi suoraviivaisempaa.

Kenelle suosittelisin tätä? Ensimmäisenä ihmiselle, joka opiskelee Pythonia ja haluaa harjoitella myös silloin, kun tietokonetta ei ole käden ulottuvilla. Se sopii myös kokeneemmalle käyttäjälle, joka tarvitsee nopeasti paikan pienelle kokeilulle tai haluaa tarkistaa yksinkertaisen laskennan. Sen sijaan käyttäjän, jonka työ koostuu pitkistä koodaussessioista ja monimutkaisista projekteista, kannattaa pitää tietokonetta ensisijaisena. Samoin jos et pidä koodin kirjoittamisesta kosketusnäytöllä, mobiilimuoto voi tuntua enemmän kompromissilta kuin helpotukselta.

• Helppo asennus
• Offline-kääntäjä
• Tukee laajan kirjaston asennusta
• Sisältää opetusohjelmia
• Voi olla raskas vanhemmille laitteille

Listan hyödyllisimmät kohdat näkyvät eri tilanteissa eri tavoin. Offline-kääntäjä auttaa, kun haluat kokeilla paikallista koodia ilman verkkoyhteyttä, kun taas kirjastojen asentaminen avaa mahdollisuuksia edistyneempiin harjoituksiin. Opetusohjelmat ja esimerkit taas madaltavat aloittamisen kynnystä. Vastapainoksi puhelimen teho, näyttö ja näppäimistö rajaavat sitä, kuinka pitkälle sovelluksen kanssa on mukava edetä. Minusta näitä ei kannata pitää ristiriitana: sovellus voi olla erittäin hyödyllinen juuri lyhyissä tehtävissä, vaikka se ei olisikaan paras paikka koko työpäivän koodaukselle.

Jos harkitset ostoksia sovelluksen sisällä, mieti ensin, tarvitsetko todella lisätoimintoja omaan käyttöösi. Perusajatus on helposti ymmärrettävä jo ilman, että alat heti maksaa mistään: kirjoita lyhyt ohjelma, suorita se ja selvitä, sopiiko mobiilissa työskentely sinulle. Kun oma tarve on selvä, on helpompi päättää, onko lisäostoksesta hyötyä. En tekisi valintaa pelkän ominaisuuslistan perusteella, vaan sen mukaan, millaisia harjoituksia ja kirjastoja aiot oikeasti käyttää.

Mitä kehitykseltä kannattaa odottaa?

Sovellus on ollut saatavilla vuodesta 2017, joten kyse ei ole aivan uudesta kokeilusta. Tämä kertoo sen vakiintuneesta paikasta Androidin Python-työkalujen joukossa, mutta julkaisupäivä ei yksinään kerro, mitä ominaisuuksia nykyisessä versiossa on tai millaisia muutoksia sen jälkeen on tehty. En siis päättele sovelluksen kehityksestä mitään sellaista, mitä oma käyttökokemus ei osoita. Käyttäjän kannalta järkevä odotus on arvioida juuri sitä, toimiiko nykyinen ympäristö omassa laitteessa ja vastaako se omiin harjoituksiin.

Jos olet käyttänyt sovellusta aiemmin, tutustu rauhassa nykyiseen käyttöliittymään ja kokeile ensin tuttua koodinpätkää. Näin huomaat, tuntuuko vanha työnkulku edelleen luontevalta, ennen kuin siirrät sinne tärkeämpiä tehtäviä. Uuden käyttäjän kannattaa puolestaan lähteä liikkeelle pienestä ohjelmasta ja yhdestä tarvitsemastaan kirjastosta. Tällä tavalla sovelluksen käytännön sopivuus selviää omassa käytössä ilman oletuksia siitä, että pitkä historia tarkoittaisi automaattisesti tiettyä ominaisuutta tai yhteensopivuutta.

Se, mitä itse seuraisin jatkossa, on ennen kaikkea sujuvuus erilaisilla laitteilla ja se, kuinka hyvin mobiilikäyttö pysyy mukavana koodin määrän kasvaessa. Python-ympäristössä myös kirjastojen käyttö ratkaisee paljon: satunnainen pieni kokeilu ja laajempi kirjastoihin nojaava harjoitus asettavat erilaiset vaatimukset. Nämä ovat asioita, joiden merkitys riippuu omasta käytöstä. Aloittelija voi pärjätä mainiosti esimerkeillä ja peruskoodilla, kun taas datan käsittelyä harjoitteleva haluaa testata juuri tarvitsemansa työkalut käytännössä.

Lopullinen tuomio

Kaiken kaikkiaan Pydroid 3 - IDE for Python 3 on mahtava työkalu kaikille, jotka haluavat koodata liikkeellä ollessaan. Sen monipuoliset ominaisuudet, helppokäyttöisyys ja oppimismahdollisuudet tekevät siitä erinomaisen valinnan sekä aloittelijoille että kokeneemmille koodaajille. Jos olet Python-ohjelmoija ja etsit sovellusta, joka voi seurata sinua kaikkialle, suosittelen ehdottomasti tätä sovellusta. Voit ladata sen helposti sovelluskaupasta ja aloittaa koodaamisen heti.

Suosittelisin sitä ystävälle, joka haluaa opetella Pythonia käytännössä, kokeilla koodia matkalla tai pitää pienen ohjelmointi-idean mukana puhelimessa. En kuitenkaan lupaisi sen olevan yhtä mukava kuin tietokone pitkissä työrupeamissa. Jos tarvitset laajan projektin hallintaa tai et halua kirjoittaa kosketusnäytöllä, valitse rinnalle tavallinen työpöytäympäristö. Parhaimmillaan tämä sovellus tekee aloittamisesta ja jatkamisesta helpompaa: kun koodin voi ajaa heti omassa laitteessa, pienetkin vapaat hetket muuttuvat mahdollisuudeksi oppia.